keskiviikkona, heinäkuuta 25

Nettipimentoa ja nuoruusmuistoja

Kesäpäivitystä...

Viikonloppuna tosiaan käväisimme mökillä. Ilmat näytti huonolta, joten päätettiin vaan pikaisesti käydä lauantaina saunomassa ja tulla kotiin yöksi. Se kyllä harmitti mua heti perille päästyämme, sillä mökillä oli niin siistiä ja kaunista ja aurinkokin alkoi paistaa. No, voipahan siippa nyt sitten kertoa töissä olleensa lomalla mökillä... Lämmitettiin sitten vaan sauna (ja olihan taas operaatio!), saunottiin ja uitiin (sikakylmää!). Keräsin mukillisen mustikoita mökin lähipuskista. Mökille oli tuotu uusi huussi, sellainen kompostikäymälä. Ei haissut yhtään!

Sunnuntaita vietettiin anoppiloissa, jälkimmäisessä juhlittiin siskon nimpparia. Leikin pikkutyttöjen kanssa barbeilla uimaretkeä. Ihan tuli lapsuus mieleen siinä barbien hiuksia kammatessa. :) Siitä innostuneena päätin kotona kaivaa meidän vintiltä mun vanhat barbitavarat ja viedä ne "mummolaan", että tytöt saavat leikkiä niilläkin.

Vintillä kaiveltuani sain taas inspiraation vuokrata kirppispöydän ja ajattelin kiikuttaa sinne kaikenlaista muuta roinaa mitä vintiltä löysin. Raahasin alakertaan 5 pahvilaatikollista tavaraa ja tutkin niiden sisällöt. Ai kauheeta. Siellähän se oli koko mun nuoruus pahvilaatikoissa! Kirjoja, valokuvia, pelejä, postimerkkien keräilykansioita, nuotteja, ystäväkirjoja, vanhoja kirjeitä kavereilta, päiväkirjoja, salaisia vihkoja täynnä merkintöjä vakoiluretkistä yms. yms. En raaskinut heittää pois. Muistan, kuinka joskus siskoni ja serkkuni kanssa löysimme mummolan vintistä äidin ja hänen siskonsa päiväkirjoja ja muita teini-iän dokumentteja, ja meistä oli NIIN hauskaa tutkia niitä ja kiusotella äitejämme tiedoilla nuoruusiän ihastuksista... Niinpä sitten minäkin keräsin kaikki "arvokkaat" muistot yhteen laatikkoon, ja sinetöin sen tiukasti maalarinteipillä. Sitä nyt sitten pitää raahata mukana muutosta toiseen... :) Mietin vaan, että sitten joskus kun minusta aika jättää ja joku perillinen sen laatikon löytää ja avaa, niin millaisenkohan kuvan (lapsen)lapsenlapset meikäläisestä saavat...!

Ja siitä nettipimennosta: kauheaa kuinka voikin tulla riippuvaiseksi nettiyhteydestä! Meillä oli vuorokauden verran nettiyhteys poikki (syystä x) ja tuntui tosi orvolta kun ei päässyt lukemaan meilejään ja katsomaan säätiedotusta netistä. Kahdella soitolla asiakaspalveluun asia viimein ratkesi, ja kuten huomaatte, täällä ollaan, langoilla jälleen...

2 kommenttia:

Katariina kirjoitti...

Mäkin tein ennen muuttoa tänne nykyiseen kotiin secret boxin, jossa on kasakaupalla vanhoja päiväkirjoja. Se makaa kanahäkkikoppivarastossa niin, ettei mahdolliset tulevat lapsoset sitä ainakaan käsiinsä saa.. hahaa!

Unknown kirjoitti...

Mulla oli myös ainakin edelliseen asuntoomme asti sellainen salaisuuslaatikko, mutten tiedä sen kohtalosta tällä hetkellä. *glunks!* Olen monesti myös miettinyt, notta mitähän perilliset mahtaisivat ajatella, jos lukisivat teinivuosien päiväkirjoja, kirtsejä yms. tunteita täynnä olevaa materiaalia. Vaikka onneksi ne jutut rajoittuvat sinne varhaisteiniyteen ja ajalle ennen avioliittoa. Ei siis kävisi niin kuin Hiljaisissa silloissa. :) Se ois noloa. Joskin myös perin kummallista, kun ei ole noita luurankoja tullut kaappiin liiemmin laiteltua. ;)