Sitä on ihan kirjaimellisesti enemmän, oletteko huomanneet? Päivä on jo monta tuntia (tai noh...ainakin minuuttia) pidempi kuin vuodenvaihteessa!
Valoa on myös kuvaannollisesti enemmän elämässä tällä hetkellä. Saattaa olla että ensinmainitulla konkreettisella valolla ja tällä abstraktimmalla elämänvalolla on jokin mystinen syy-seuraus -yhteyskin. :) Mutta jokatapauksessa, elämä tuntuu jotenkin helpommalta ja kevyemmältä nyt, kuin pari viikkoa sitten.
Kodilla on tosi iso merkitys ihmisen elämässä, varsinkin sillä, että kotona viihtyy. Huomasin sen kun kämppä oli muuton ja remontin jäljiltä vähän liian kauan kaaoksessa. Sillä sekunnilla, kun saatiin huusholli siipan kanssa järjestykseen, siivottua ja matot lattiaan, mun stressinikin asiasta haihtui taivaan tuuliin. Sen jälkeen kaikki muukin on ollut helpompaa.
En silti kiellä, etteikö väsytä. Opiskelu raamattukoulussa (niin innostavaa ja avartavaa kuin se onkin, oikeasti!) ja työnteko plus kaikki projektit päälle on aika raskasta välillä. Mutta en valita! Nautin tästä (lyhyestä?) hetkestä, kun tuntuu ettei ole kamala kiire ja on ihan lepoisa olo. Ja väsymyskin on ihan hyvä asia silloin, jos tietää että se menee ohi nukkumalla.
No niin, pieni sisäinen pessimistini yrittää uikuttaa, että äläpäs ole liian positiivinen, ensi viikolla viimeistään kaatuu taas kaiken maailman vastuut niskaan... Mutta se on vasta sitten. Ja silloin on taas ulkona valoisaa muutaman minuutin pidempään. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti